Professoripoolin taustalla on huoli siitä, että maamme parhailla tutkijoilla on yhä vähemmän aikaa tutkimukseen. Yliopistojen opetusresurssit eivät ole lisääntyneet opiskelija- ja tutkintomäärien kasvusta huolimatta, ja myös professorien hallinnollinen taakka on jatkuvasti lisääntynyt. Tutkimuskausijärjestelyn avulla myös nuorempien tutkijoiden on mahdollista pätevöityä professoreiden sijaisina.
Säätiöiden professoripoolin perustajina on yhteensä 17 säätiötä: Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Alli Paasikiven Säätiö, Ella och Georg Ehrnrooths stiftelse, Emil Aaltosen Säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö – KAUTE, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö, Orion-Farmos Tutkimussäätiö, Paulon Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Parkinson-säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska Litteratursällskapet i Finland rf., Tauno Tönningin Säätiö, Yksityisyrittäjäin Säätiö sekä Yrjö Jahnssonin säätiö.
Poolia hallinnoi johtoryhmä, johon kukin mukana oleva säätiö on nimennyt edustajan. Pooli järjestää hakemusten asiantuntija-arvioinnin ja valmistelun, minkä jälkeen mukana olevat säätiöt tekevät varsinaiset myöntöpäätökset.
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta r.y. ryhtyi keväällä 2011 selvittämään professoripoolin perustamista Suomen Kulttuurirahaston aloitteesta. Valmistelun aikana kuultiin sekä yliopistoja että Professoriliittoa. Pooli perustettiin tässä vaiheessa kolmen vuoden määräajaksi (2012–2014). Säätiöiden tavoitteena on, että järjestely osaltaan kannustaisi yliopistoja tulevaisuudessa itse järjestämään professoreiden tutkimusvapaiden rahoituksen.